Yksikköhinnan laskeminen: avuksi helppokäyttöinen laskin

On hyvä muistaa, että parempi kauppa ei aina ole se, jossa on alhaisempi hinta. Yleinen virhe, jonka moni kuluttaja tekee, on keskittyä tuotteen kokonaishintaan jonkin tietyn määrän hinnan sijaan, josta käytetään nimitystä yksikköhinta.

Yritykset puolestaan tarkastelevat eri mittaria, yksikkökustannusta. Nämä tiedot auttavat niitä löytämään tehottomuuksia, hinnoittelemaan tuotteensa kilpailukykyisesti ja parantamaan kannattavuutta. Lue artikkelistamme lisää siitä, miten yksikköhinta lasketaan sekä mikä on ero yrityksen yksikkökustannuksen ja asiakkaan maksaman yksikköhinnan välillä.

Mikä on yksikköhinta?

Yksikköhinta on yhden tuoteyksikön hinta. Se standardoi tuotteen hinnan tavanomaisten mittayksiköiden mukaan, esimerkiksi hinta kilolta, litralta tai kappaleelta. Tämän yksikköpohjaisen mittarin avulla voidaan tehdä todellinen vertailu niiden pakkausten välillä, jotka sisältävät saman tuotteen eri määriä.

Esimerkiksi yhden litran mehupakkauksen kokonaishinta voi olla 4 €, kun taas kahden litran pakkaus maksaa 6,40 €. Hyllyhinnan perusteella saattaisi tehdä mieli napata 4 euron pakkaus. Yksikköhinta kuitenkin kertoo toisenlaisen tarinan.

Yhden litran pakkaus: 4 € / 1 litra = 4 € litralta

Kahden litran pakkaus: 6,40 € / 2 litraa = 3,20 € litralta

Yksikkölaskelma osoittaa, että suuremman pakkauksen litrahinta on alhaisempi, mikä tekee siitä edullisimman vaihtoehdon ja fiksumman ostoksen. Monet kaupat esittävät yksikköhinnan hyllyn hintalapussa, mutta se on usein pienellä präntätty, eikä mittayksikkö ole aina johdonmukainen. Esimerkiksi yksi tuote saatetaan hinnoitella kilolta ja samankaltainen tuote taas sadalta grammalta. Yksikköhinnan ymmärtäminen antaa valmiudet määrittää tuotteen todellinen arvo.

Yksikkökustannus vs. yksikköhinta

Vaikka näitä kahta määritelmää käytetään toisinaan toistensa synonyymeinä, yksikkökustannus ja yksikköhinta edustavat saman kolikon kahta eri puolta.

Yksikkökustannus

Yksikkökustannus on tuottajan tai myyjän kulu, joka syntyy yhden tietyn tuoteyksikön valmistamisesta, hankkimisesta tai myymisestä. Se on kokonaiskulu, joka yritykselle koituu yhden tuotteen valmistamisesta tai hankkimisesta ennen voittomarginaalin huomioimista. Se on ratkaiseva luku kannattavuuden ja hinnoittelustrategian määrittämisessä. Yksikkökustannuksen laskemisessa lasketaan yhteen kaikki siihen liittyvät kulut ja jaetaan ne tuotettujen yksiköiden kokonaismäärällä. Nämä kulut jaetaan kahteen pääluokkaan: kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin.

• Kiinteät kustannukset. Kiinteät kustannukset ovat kuluja, joihin tuotantomäärä ei vaikuta. Esimerkkejä kiinteistä kustannuksista ovat tehtaan vuokra, vakuutukset ja kiinteistöverot. Kiinteiden kustannusten kokonaissumma pysyy samana riippumatta siitä, tuottaako yritys 100 vai 10 000 yksikköä.
• Muuttuvat kustannukset. Muuttuvat kustannukset vaihtelevat tuotannon tason mukaan. Raaka-aineet, tuotannossa käytetty työvoima ja pakkaaminen ovat muutamia esimerkkejä. Mitä enemmän tuotetaan, sitä korkeammat yrityksen muuttuvat kokonaiskustannukset ovat. Myös muut välilliset kustannukset ja jotkin yleiskustannukset, kuten koneiden sähkö, voivat vaihdella. Toisinaan yrityksille syntyy myös niin sanottuja porraskustannuksia, jotka ovat kiinteitä tietyn tuotantomäärän osalta mutta kasvavat, kun tuo taso ylittyy – esimerkiksi toisen tehdasesimiehen palkkaaminen, kun tuotanto saavuttaa tietyn rajan.

Yksikköhinta

Yksikköhinta on summa, jonka asiakkaat maksavat yhdestä tuotteesta. Yksikköhinta määritetään ottamalla yksikkökustannus ja lisäämällä siihen voittomarginaali eli se voitto, jonka yritys haluaa saada jokaisesta myymästään yksiköstä. Lopulliseen hintaan vaikuttavat myös sellaiset tekijät, kuten markkinakysyntä, koettu arvo ja kilpailu.

Yritys määrittää yksikkökustannuksen laskeakseen kulunsa, ja asiakas käyttää yksikköhintaa löytääkseen parhaan tarjouksen. Yritys pyrkii varmistamaan, että sen tuotteen yksikköhinta on korkeampi kuin sen yksikkökustannus, jotta se saa voittoa.

Miten yksikköhinta lasketaan

1. Selvitä tuotteen kokonaishinta
2. Tunnista kokonaismäärä ja mittayksikkö
3. Varmista, että käytät samaa yksikköä
4. Jaa kokonaishinta yksiköiden määrällä

Monimutkaista yksikköhinnan laskuria ei tarvita – riittää hinta, määrä ja yksinkertainen jakolasku. Tässä ovat vaiheet:

1. Selvitä tuotteen kokonaishinta

Tämä on helpoin osa. Se on hinta, jonka kuluttajat maksavat kassalla tai kassavaiheessa.

2. Tunnista kokonaismäärä ja mittayksikkö

Katso pakkauksesta tuotteen kokonaismäärä. Se mitataan painona, tilavuutena tai kappalemääränä.

3. Varmista, että käytät samaa yksikköä

Tämä on tärkein vaihe, kun yksikköhintoja halutaan vertailla. Grammoja ei voi verrata kiloihin eikä litroja desilitroihin suoraan. Toinen tuotteista on muunnettava samaan yksikköön kuin toinen. Muuntolaskuri voi auttaa siinä.

4. Jaa kokonaishinta yksiköiden määrällä

Yksikköhinnan laskukaava on:

Yksikköhinta = kokonaishinta / yksiköiden määrä

Yksikköhinnan määrittämiseksi tuotteen kokonaishinta jaetaan määrällä. Käytetään esimerkkinä talouspaperin ostamista. Kahta pakkausta vertailtaessa harkitaan seuraavia:

Pakkaus A: kuusi rullaa hintaan 9,99 €

Pakkaus B: kahdeksan rullaa hintaan 12,49 €

Yksikköhinnan laskemiseksi tehdään seuraava laskelma:

Merkki A: 9,99 € / kuusi rullaa = 1,67 € rullalta

Merkki B: 12,49 € / kahdeksan rullaa = 1,56 € rullalta

Tässä tapauksessa pakkaus B tarjoaa alhaisemman rullakohtaisen hinnan, mikä tekee siitä paremman kaupan.

Miten yksikkökustannus lasketaan

1. Tunnista kiinteät kokonaiskustannukset
2. Määritä muuttuvat kokonaiskustannukset
3. Yhdistä ne tuotannon kokonaiskustannuksiksi
4. Laske yksikkökustannus

Ymmärtääksemme yksikkökustannuksen yrityksen näkökulmasta kuvitellaan tätä esimerkkiä varten yritys, joka valmistaa laadukkaita tuoksukynttilöitä. Määrittääkseen kannattavan myyntihinnan omistajan on laskettava yhden kynttilän yksikkökustannus yhden kuukauden tuotannon eli 2 000 kynttilän perusteella.

Yksikkökustannuksen selvittämiseksi on ensin määritettävä yrityksen kokonaiskustannukset, jotka ovat kiinteiden ja muuttuvien kustannusten yhdistelmä.

1. Tunnista kiinteät kokonaiskustannukset

Kynttiläyrityksellä on seuraavat kiinteät kustannukset, jotka eivät muutu riippumatta siitä, kuinka monta kynttilää valmistetaan.

Työtilan vuokra: 1 500 €

Palkat (johtaja ja hallinto): 4 000 €

Vakuutus: 200 €

Verkkosivusto- ja markkinointitilaus: 300 €

Kiinteät kokonaiskustannukset: 6 000 €

2. Määritä muuttuvat kokonaiskustannukset

Kynttilänvalmistaja tunnisti seuraavat muuttuvat kustannukset, jotka ovat kuluja, jotka kasvavat jokaisen valmistetun lisäkynttilän myötä.

Sydänlanka, vaha ja tuoksu: 2,00 €

Lasipurkki ja kansi: 1,25 €

Etiketti ja pakkauslaatikko: 0,75 €

Muuttuva kokonaiskustannus kynttilää kohti: 2,00 € + 1,25 € + 0,75 € = 4 €

Kuukauden muuttuvien kokonaiskustannusten saamiseksi tämä kerrotaan tuotantomäärällä:

Muuttuvat kokonaiskustannukset: 4 € kynttilää kohti x 2 000 kynttilää = 8 000 €

3. Yhdistä ne tuotannon kokonaiskustannuksiksi

Tämä on kuukauden kaikkien kiinteiden ja muuttuvien kustannusten summa.

Kokonaiskustannus = kiinteät kokonaiskustannukset + muuttuvat kokonaiskustannukset

Kokonaiskustannus = 6 000 € + 8 000 € = 14 000 €

4. Laske yksikkökustannus

Lopuksi tuotannon kokonaiskustannus jaetaan tuotettujen yksiköiden kokonaismäärällä.

Yksikkökustannus = kokonaiskustannus / tuotettujen yksiköiden määrä

Yksikkökustannus = 14 000 € / 2 000 kynttilää

Yksikkökustannus = 7 €

Tämä laskelma osoittaa, että jokaisen kynttilän valmistaminen maksaa 7 €, joten yrityksen on myytävä jokainen kynttilä tätä hintaa korkeammalla saadakseen voittoa.

Yksikkökustannuksen laskuri

Yksikkökustannuksen laskemisen helpottamiseksi voit kopioida tämän taulukkolaskentapohjan, joka tekee laskutoimitukset puolestasi. Syötä tuotteen hinta ja määrä, niin pohja laskee yksikkökustannuksen.

Yksikkökustannuksen laskemisen jälkeen yrittäjien on vielä asetettava hinta, joka tuottaa voittoa. Shopifyn voittomarginaalilaskurin avulla voit testata eri hintapisteitä kustannuksiisi nähden. Useimmat vähittäiskaupan yritykset tavoittelevat vähintään 50 %:n voittomarginaalia, joskin oikea tavoite riippuu toimialasta.